Treatment

Mikä se on?

Treatmentin käsite on suomalaisen käsikirjoittajan kannalta valitettavan hämärä. Yleensä kirjoittaja joutuu käsitteen kanssa tekemisiin, kun tuottaja tai rahoittaja pyytää häneltä ”treatmentia” harkitessaan, kannattaako kirjoittajan esittelemän synopsiksen pohjalta tilata käsikirjoitus. Treatmentin ajatellaan olevan synopsiksesta seuraava työvaihe käsikirjoitusprosessissa, ja sellaisen rahoittajat haluavat nähdä päätöksentekonsa pohjaksi.

Hämäryys syntyy, jos kirjoittaja tai rahoittajat eivät tiedä tai eivät ota huomioon tarinan draamallisen rungon rakennustyötä eli step outline -vaihetta. Seuraus on, että ”treatmentin” otsikolla tarjotaan luettavaksi monentyyppistä tekstiä, yleensä laveaa tarinan suunnittelua (outline), vailla selkeää rakennetta ja muotoa. Kirjoittajan kannalta ikävin seuraus hämärän treatment-käsitteen käytöstä onkin, että rahoittajien arviot jäävät vaille pohjaa, mieltymysten varaan, ja tuomioista tulee mielivaltaisia.

Treatment on amerikkalaisten elokuvaoppien mukaan (McKee) step outlinen laajennus niin, että jokaisen kohtauksen koko toiminta sekä henkilöiden tunnetilat, aikeet ja koko alateksti kuvaillaan proosamuodossa. Englanninkielinen sana treatment tarkoittaa käsittelyä tai muokkaamista, siis step outlinen askelten ottamista tarkempaan käsittelyyn. Perusteellinen treatment sisältää itse asiassa täydellisen käsikirjoituksen motiiveineen ja merkityksineen. Amerikkalaisessa elokuvatuotannossa tällaisella treatmentilla on ollut käyttöä: suurten studioiden ammattikirjoittajat ovat laatineet treatmentin mukaan lopullisen kohtauskäsikirjoituksen. Pienemmissä tuotantokulttuureissa se joka luo tarinan sisällön kokonaisuudessaan yleensä itse myös viimeistelee käsikirjoituksen. Silloin näin tarkka treatment, joka saattaa sisältää 100-300 liuskaa tekstiä, tuntuu tarkoituksettomalta työvaiheelta.

Mitä tehdä?

Step outlinen rakentaminen on kirjoittajan oman työprosessin kannalta oleellista. Siinä luodaan tarinan runko, josta kohtaukset kasvavat. Jos kirjoittajalta pyydetään ”treatmentia”, hänen on viisasta työstää ensin riittävän valmis step outline. Tarinan liikettä yllä pitävät askeleet erillisille lapuille ja nämä lappuset seinälle - tämä on taloudellinen ja havainnollinen työtapa. Kun tarinan kokonaisuus näin on hahmottunut ja kun se vielä koekuulijalle kerrottuna on pysynyt ehyenä ja tehnyt vaikutuksen, on mahdollista laventaa step outlinen askelien tiivistä muotoilua. Tämä edellyttää ajattelun tarkentamista esimerkiksi niin, että henkilöiden motiivit ja päämäärät tulevat selkeämmin esiin ja konfliktin kehittely täsmentyy. Työ lähestyy kohtausten sommittelua, mikä merkitsee myös sitä, että step outline saattaa jakautua tässä vaiheessa useammiksi askeliksi.

Askeleet on hyvä numeroida omiksi kappaleikseen. Tällainen asettelu korostaa tekstin luonnetta kirjoitusprosessin työvaiheena, ja sen eri kohtiin on helppo keskusteluissa viitata. Tyylissä ei kannata tavoitella kirjallisia ansioita vaan sitä, että teksti ilmaisee selkeästi tarinan draamallisen toiminnan. Taitava kirjoittaja saattaa silti tavoittaa treatmentin muotoilussa myös lopullisen teoksen tyylilajin, esimerkiksi groteskeja, ironisia tai koomisia sävyjä. Tällainen step outlinesta kehitelty treatment voi mahtua 30-40 liuskalle.

Yksityiskohtaisen proosamuotoisen treatmentin laatiminen tekee tavallaan väkivaltaa draamalliselle kirjoitusprosessille, koska proosan ja draaman kirjoittajat ovat eri asemassa tarinaansa nähden. Draamallisesta kirjoittamisesta ja proosan dramatisoinnista tarkemmin luvussa Draamallinen tarina. Siksi tarkkaa treatmentia on hyvin vaikea kirjoittaa ennen kuin käsikirjoitus on ainakin ensimmäisenä versiona läpi kirjoitettu, jolloin kirjoittaja on kulkenut koko matkan tarinansa henkilöiden mukana ja tietää heistä riittävästä. Tärkeintä on, että teoksen esittelynä käytetty teksti - kutsuttiinpa sitä step outlineksi tai treatmentiksi - antaa selkeän käsityksen tarinan rakenteesta: käännekohdista, konfliktin kehittelystä ja kliimaksista.

Kirjoittaja, tee itsellesi selväksi, mihin tarvitset step outlinea ja mihin treatmentia. Step outline on kirjoittajan työprosessiin kuuluva dramaturginen rakennus- ja analyysityökalu, joka saattaa hyvin toimia myös käsikirjoituksen esittelynä. Jos sinulta pyydetään nimenomaan treatmentia, tarkenna step outlinen askelia ja muotoile niiden teksti selkeästi eteneväksi ja ymmärrettäväksi.

Opiskele klassisen tarinamuodon periaatteet ja edellytä, että tekstisi kommentoijat myös nojautuvat yhteisesti ymmärrettyihin periaatteisiin. Älä alista käsikirjoitustyötäsi mielipiteiden mielivaltaan.

Esimerkki

Yksi lensi yli käenpesän -elokuvan ensimmäisen näytöksen step outline olisi voitu laajentaa treatmentiksi tähän tapaan.

Treatment-tekstin alkuun on hyvä laatia henkilöluettelo ja lyhyt synopsis, jotta lukijan on helpompi pitää kokonaisuus mielessään.

  1. Auton valot lähestyvät hämärässä vuorimaisemassa. ALKUTEKSTIT. Hoitajatar (Ratched) tulee mustassa asussa sairaalan osastolle. Miespotilaat nukkuvat. Mieshoitajat tervehtivät Ratchedia kunnioittavasti. He herättelevät potilaita. Vanha miespotilas on jalkaraudoissa. Hoitaja avaa raudat ja kysyy, miten mies on nukkunut. Nuori apuhoitajatar (Pilbow) jakaa potilaille aamulääkkeet. Hän panee soimaan rauhoittavaa musiikkia. Potilaat ottavat jonossa lääketablettinsa kanslian tiskiltä. Potilaita kohdellaan ystävällisesti mutta etäisesti ja ylhäältäpäin.
  2. Poliisit tuovat McMurphyn käsiraudoissa sairaalaan. McMurphy astelee itsevarmana ja yrittää puhutella hoitajia. Hän katsoo potilaita, jotka ovat omissa maailmoissaan. Poliisi avaa McMurphyn käsiraudat. McMurphy hyppii ja hihkuu innoissaan, pussaa poliisia poskelle. McMurphyn olemus ja käytös ovat ristiriidassa sairaalan vaimennetun ilmapiirin kanssa.
  3. McMurphy puhuttelee käytävällä seisovaa jättiläiskokoista potilasta (Bromden), ihmettelee miehen kokoa ja kysyy hänen nimeään. Korttipelipöydästä nuori potilas huomauttaa änkyttäen, ettei miehelle kannata puhua, koska hän on kuuromykkä intiaani. McMurphy esittää intiaanieleitä ja huutoja saadakseen 'Bromdenin reagoimaan.

    McMurphy esittäytyy korttipöydässä istuvalle nuorelle pojalle, joka juuri huomautti Bromdenista. Pojan nimi on Billy Bibbitt. McMurphy havaitsee, että yksi pelaajista (Martini), kurkkii Billyn kortteja. Hän peittää Billyn kortit Martinin näkyvistä, näyttää Martinille seksikorttia omasta pakastaan ja saa tämän lopettamaan pelin. Toiset hermostuvat, koska peliä on häiritty. McMurphyn ja Billyn kontakti istutetaan tässä tilanteessa.
  4. Lääkäri Spivey ottaa McMurphyn vastaan. McMurphy käyttäytyy tuttavallisesti ja imartelee lääkäriä huomatessaan pöydällä kehystetyn valokuvan suuresta kalansaaliista. Lääkäri innostuu esittelemään elämänsä ensimmäistä kuningaslohta. McMurphy saa yliotteen ja onnistuu hetken lykkäämään kiusallisen potilaskertomuksensa käsittelyä. Lääkäri toteaa papereista, että McMurphy on tottelematon ja laiska. Hänet on tuomittu useista pahoinpitelyistä ja viimeksi alaikäiseen sekaantumisesta. McMurphy vetoaa lääkärin omaan miehisyyteen kuvailemalla 15-vuotiaan tytön seksuaalista puoleensavetävyyttä ja halukkuutta. Kuinka mies voisi sellaista vastustaa? Lääkäri kysyy onko McMurphy oman käsityksensä mukaan mielisairas. McMurphy vastailee ovelasti niin, ettei lääkäri saa hänestä otetta. Hän kysyy, onko mielisairautta se, että hän ei istu paikoillaan puutuneena niin kuin muut potilaat. Lääkäri toteaa, että McMurphy jää sairaalaan tarkkailtavaksi, jotta saadaan selville onko hän hullu vai teeskenteleekö välttääkseen työsiirtolaa. McMurphy vakuuttaa sataprosenttista yhteistyöhaluaan.
  5. Ratched johtaa hengitysharjoituksia terapiaistunnon alkajaisiksi. Istunnossa hän haluaa jatkaa keskustelua Hardingin mustasukkaisuudesta. Ratched kysyy muutamilta potilailta, haluavatko nämä sanoa aluksi mielipiteensä siitä, miksi Harding pelkää, että hän omalla käytöksellään ajaa vaimoaan toisten miesten luo. Ratched kehottaa myös Billyä puhumaan, mutta Billy vaikenee. Ratched kiristää Billyä: Hän toivoisi voivansa kerrankin merkitä päiväkirjaan, että Billy aloitti keskustelun. McMurphy kommentoi tilannetta äänekkäällä korttipakan käsittelyllä ja saa Ratchedin reagoimaan.

    Ratched alkaa ahdistella Hardingia tunkeilevilla kysymyksillä siitä, miksi hän epäilee vaimonsa pettävän. Harding yrittää selittää, mutta eksyy puheessaan kaiken kattavaan epämääräiseen filosofointiin. Taber tuskastuu siihen, että sama puhe Hardingin vaimosta on jatkunut jo kauan. Muutkin kiihtyvät. He pilkkaavat Hardingia. Cheswick yrittää ilmaista hänelle tukea, mutta Harding torjuu tylysti. Potilaat huutavat toisilleen. Cheswick itkee. Bancini lähtee pois, hän hokee olevansa väsynyt. Kaksi mieshoitajaa taltuttaa Bancinin. McMurphy tarkkailee tapahtumaa kuin ulkopuolinen.

    Tilanne päättyy tyhjässä ja hiljaisessa terapiahuoneessa McMurphyn ja Ratchedin haastaviin katseisiin.
  6. Potilaat ulkoilevat verkkoaidalla rajatulla koripallokentällä. Avointen osastojen potilaat lähtevät retkelle keltaisella bussilla. McMurphy opettaa Bromdenia heittämään palloa koriin. Hoitaja (Washington) huomauttaa, ettei ”Päällikölle” kannata puhua, koska hän ei kuule mitään. McMurphy vastaa, ettei puhuminen tätä vahingoitakaan. Bromden pitää palloa ja kohottaa kätensä, mutta ei heitä palloa. McMurphy nousee Bancinin hartioille ja näyttää, miten pallo pudotetaan koriin. Ratched katsoo ikkunasta tilannetta.
  7. McMurphy johtaa korttipeliä. Televisiosta tulee baseball-ottelu. Rauhoittava musiikki soi lujaa. Martini ei ymmärrä pelissä panoksina käytettävien savukkeiden arvoa. McMurphy yrittää selittää, mutta asia ei näytä menevän perille. Muutkin pelaavat sekavasti. Tilanne on hermostuttava. McMurphy huutaa kauempana televisiota katsovalle Scanlonille, mikä on baseball-ottelun tilanne. Scanlon ei kuule. Musiikki soi lujempaa, Pilbow kuuluttaa lääkkeenottoajan. McMurphy raivostuu äänten sekamelskasta ja marssii hoitajien kansliaan hiljentääkseen musiikin. Pilbow säikähtää McMurphyä ikään kuin tämä aikoisi käydä häneen käsiksi. Ratched ohjaa McMurphyn ulos kansliasta. Potilailla ei ole sinne lupaa.
  8. McMurphy asettuu kanslian luukulle Ratchedia vastapäätä ja pyytää ystävällisesti hiljentämään musiikkia, jotta miehet voisivat pelipöydässä keskustella huutamatta. Ratched vetoaa siihen, että musiikki on kaikkien potilaiden yhteiseksi hyväksi. Erityisesti vanhimmilla potilailla ei ole mitään muuta kuin musiikki, ja he menettäisivät senkin, jos musiikkia hiljennettäisiin niin, etteivät he voisi enää kuulla. Ratched huomauttaa, että McMurphyn käsi tahraa kanslian lasin, kun hän nojaa siihen. McMurphy pyyhkii lasin hihallaan.
  9. Pilbow antaa McMurphylle lääkekapselin, mutta McMurphy kieltäytyy ottamasta lääkettä, ellei hänelle kerrota, mitä se sisältää. Hoitaja vastaa vain, että lääke on hänelle hyväksi. McMurphy kiristää tilannetta. Hän vihjaa röyhkeällä eleellä Pilbowlle, ettei halua ottaa lääkettä, joka ehkä vahingoittaa hänen seksuaalista kykyään. Ratched puuttuu asiaan ja uhkaa, että lääke voidaan antaa McMurphylle epämiellyttävämmin keinoin, ellei hän halua nauttia sitä suun kautta. McMurphy ottaa pillerin suuhunsa ja sanoo silmää iskien, että se maistuu hyvältä.
  10. Pelipöydässä Harding pilkkaa McMurphyä liehittelijäksi ja kysyy härnäten, miksei McMurphy pitänyt puoliaan Ratchedia vastaan. McMurphy avaa suunsa ja sylkäisee kieleltään lääkekapselin Hardingin naamalle. Harding säikähtää: Entä jos Ratched näki? McMurphy moittii potilaita alistumisesta Ratchedin määräysvaltaan. Harding haastaa McMurphyä näyttämään miten kovana hän osaa olla. McMurphy ehdottaa vedonlyöntiä siitä, että hän onnistuu viikon sisällä tekemään temput Ratchedin kanssa.

Tehtäviä

  1. Vertaile esimerkkejä elokuvan Yksi lensi yli käenpesän step outlinesta ja treatmentista. Ota huomioon, että ne on kirjoitettu valmiin elokuvan pohjalta. Varsinkin treatment-muoto on niin yksityiskohtainen, että sellaista olisi vaikea laatia suunnitteilla olevasta käsikirjoituksesta.
  2. Kirjoita oman step outlinesi pohjalta treatment-tyyppinen, tarkennettu ja muotoiltu teksti, jonka voisit lähettää käsikirjoituksesi kokonaisesittelynä rahoittajille. Oleellista ei ole, kutsutko tekstiä step outlineksi vai treatmentiksi. Oleellista on, että vastaanottaja saa sen perusteella kokonaiskäsityksen tarinasta ja kiinnostuu siitä.